Ajatuksia ja arvoja

Kuntatalous; hoivakaupungista elinvoimakaupungiksi.

Kyllähän asia on niin, että terve talous on hyvinvoinnin ja toimivan kunnan perusta. Tämän varmasti jokainen kuntapäättäjä allekirjoittavaa yli puoluerajojen vasemmalta oikealle, toivottavasti. Taloutta pitää hoitaa ilman poliittisia pyrkimyksiä tai ideologisia päämääriä. Niin sanottu "blokkiajattelu" on menneisyyttä.
Ilman hyvinvoivaa taloutta, emme voi taata edes kuntien peruspalveluiden toteutumista. Kemin taloutta ei enään voi paikata lainanotolla eikä laitosten tai kiinteistöjen myynneillä. Myöskään kuntaverotusta ei voi nostaa sillä se johtaa väistämättä kaupungin vetovoimaisuuden heikkenemiseen. Kemissä kunnallisvero täytyy saada laskemaan tulevina vuosina, jolloin kuntalaisen ostovoima paranee. Kunnan sijoittama euro pitää saada myös tuottamaan tukemisen sijaan.
Yrittäjän ja yrittämisen roolia kunnan elinvoiman kasvattajana täytyy korostaa entisestään ja on tehtävä elinkeinoelämän kanssa tiivistä yhteistyötä entistä enemmän. Kaupunki luo edellytykset yrittämiselle, jotta yrittäjällä on mahdollista synnyttää jopa uusia työpaikkoja. Tämä luo positiivista muuttovirtaa ja sitouttaa nykyisiä kuntalaisia sekä lapsiperheitä kuntaan. 
Vaikka sosiaali- ja terveystoimi vastuu on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille niin kunnille siirtynyt työ- ja elinkeinovastuu on uusi ja haasteellinen asia kunnille. Onko Kemi valmistautunut ja varautunut riittävän hyvin muuttumaan hoivakaupungista elinvoimakaupungiksi? Onko entiset hoivakaupunkipäättäjät valmiita muuttumaan elinvoimapäättäjiksi? Äänestäjät tämän valinnan tekevät!

Lapset, nuoret ja perheet

Arkkiatri Arvo Ylpön sanoin  "Loppujen lopuksi lapset ovat tärkeimpiä"

Kemi on ajautunut lapsisyntyvyydessä vähenemisen tielle. Se ei saa tarkoittaa sitä, että säästöjä kohdistetaan liiaksi päiväkotien tai esi- ja peruskoulujen toimintoihin. Kyllä kaupungin pitää uskoa tulevaisuuteen eikä vedota siihen, että kun Kemin lapsilukumäärä laskee niin voidaan lakkauttaa kouluja ja päiväkoteja. Pienille lapsille pitää hoitopaikat ja koulut löytyä kotien läheltä tai työmatkan varrelta riippumatta siitä asuuko keskustassa tai lähiöissä.

Tavoite pitää olla, että Kemissä perheet ja lapsimäärät kasvavat tulevaisuudessa, sillä muuten ei millään ole mitään merkitystä. Kaupungin täytyy kehittyä siiheen suuntaan, että Kemiin on hyvä ja turvallista perustaa perhe. 

Kemissä on varmistettava, että jokaisella lapsella ja nuorella on tasavertainen mahdollisuus kasvaa, oppia ja rakentaa oman näköistään elämää. On huolehdittava, että Kemissä on sivistyskasvatusta tarjolla jokaiselle. Koulutuksen laatu tulee olla vähintään hyvä aina varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin asti.

Lapsen varhaisiin vuosiin panostaminen on tärkeää sosiaalisten taitojen ja oppimisen edellytysten kannalta. Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on tärkeä rooli myös syrjäytymisen ehkäisyssä ja nuorten aikuisten mielenterveys ongelmien ehkäisyssä.

Nuorten perheiden  arjen tuessa ja lastensuojelussa tulee panostaa riittävän varhaisessa vaiheessa ongelmien ennaltaehkäisyyn. Perheiden kynnystä avun pyytämiseen pitää madaltaa. Pienikin apu varhaisessa vaiheessa estää myöhemmät ongelmat ja vähentää esimerkiksi huostaanottojen määrää ja tarvetta. Lastensuojelun resursointiin ja perhetoimien tehostamiseen tulee panostaa. Kun perheet voivat hyvin niin myös lapsilla on turvallinen olo ja usko huomiseen.

Yhteistyötä sosiaalipalveluiden, sivistyspalveluiden, nuorisotoimen ja tarvittaessa esimerkiksi poliisin kesken on lisättävä. 

Jokaisella lapsella on oikeus turvallisiin aikuisiin ja nuorella pitää olla aikuisen tuki.

Kulttuuri, taide ja lähiluonto

Winston Churchillin sanoin ”Jos meillä ei olisi kulttuuriamme, mitä me sitten puolustaisimme?”

Kulttuuripalvelut, lasten kulttuuri ja kulttuuriperinnön vaaliminen muun muassa kuuluvat kunnan lakisääteisiin tehtäviin ja hyvä niin, sillä kun mietitään kuntatalouden säästökohteita  olisi hyvä tiedostaa myös että:
"Kulttuuriin osallistuminen pienentää syrjäytymisriskiä ja vähentää yksinäisyyttä sekä mielenterveyden ja työhyvinvoinnin jatkuvasti kasvaviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa kulttuuritoimintaan osallistumalla."
Eli kun kuntatalous yskii niin ei heti ensimmäisenä oltaisi leikkaamassa kulttuuriin sijoitetusta eurosta liian hätäisesti.

Kuitenkin jokainen kunta ja kaupunki voi tehdä omanlaistaan kulttuuripolitiikkaa. Elävällä ja taloudellisella toiminnalla kulttuuri- ja taidekenttä voi tuoda kuntaan kiinnostusta, matkailua, asukkaita, verotuloja ja hyvinvointia. Kulttuurin ja taiteen tekeminen vaatii myös kuntaveroa maksavaa työvoimaa. 

Kulttuuri- ja taidetoimijoilta vaaditaan jatkossa entistä enemmän tuottavuutta kulttuuriin sijoitetulle veroeurolle eli esimerkiksi teatteri ja orkesterin on rahoitettava toimintaansa enemmän pääsylipputuloilla kuntarahoituksen rinnalla. Laadukas ja korkeatasoinen kulttuuritoiminta, teatteritarjonta ja musiikkitarjonta vaati kuitenkin myös jatkossa osittaista kunnallista tukea. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus nauttia kulttuurielämyksistä ilman eliittistä leimaa. Hyvä on tiedostaa myös, että esimerkiksi kirjasto ja museopalvelut eivät voi olla täysin maksuttomia, jos halutaan säilyttää nykyinen palvelutaso ja laatu.

Kemillä on perinteikäs maine kulttuurikaupunkina ja sen toivoisi säilyvän myös tulevaisuudessa.

Lähiluonto ja luonnon arvon ymmärtäminen kytkeytyy myös kulttuuriin tai oikeammin sanottuna kulttuuriympäristöön. Kuntapäättäjillä on ollut ja tulee olemaan suuri vastuu lähimetsiä ja -luontoa koskevissa kaavoituspäätöksissä, jotka vaikuttavat lähimetsien käyttöön, hoitoon ja suojeluun.

Kemissä on vaarana paikata heikkoa kuntataloutta esimerkiksi merenrantatonttien kaavoituksella siinä uskossa, että se lisäisi kaupungin houkuttelevuutta. Lähimetsillä, meren rannoilla, soilla ja aavoilla on paljon aineettomia hyötyjä kaupunkilaisille. Todistetusti voidaan sanoa, että lähiluonnon säästämisellä voi olla mittaviakin fyysisiä ja varsinkin henkisiä terveyshyötyjä vauvasta vaariin. Pitkällä tähtäimellä kaupungin yksi tärkeimmistä vetovoiman tekijästä tulee olemaan mahdollisimman luonnontilainen lähiluonto ja lähirannat, joita tulevat sukupolvet tulevat arvostamaan.